Minkälainen kuntopyörä kannattaa valita?

Onko uusi kuntopyörä hankintalistalla? Lue näiltä sivuilta vinkit, minkälaisiin asioihin kuntopyörän valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota.

Kenelle kuntopyörä sopii?

Kuntopyörä on yksi suosituimpia kuntolaitteita kotikäyttöön. Kuntopyöräily sopii kaikenikäisille-, kokoisille ja eri kuntotason omaaville treenaajille kuntoutujista aktiiviharrastajiin. Kuntopyöräily on tehokasta liikuntaa, joka muun muassa laihduttaa, nostaa lihaskuntoa ja kestävyyttä, parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa sekä pitää aineenvaihdunnan vilkkaana. Kuntopyörän omistajana treenaat milloin vain vuodenajasta ja säästä välittämättä.

Huomioi ainakin seuraavat asiat kuntopyörää hankittaessa.

Minkälaiseen käyttöön olet kuntopyörää hankkimassa?

Kuntopyörät voidaan jakaa kolmeen ryhmään: tavalliset kuntopyörät, rekumbentit eli nojapyörät ja spinningpyörät. Näiden lisäksi on olemassa myös polkulaitteita, eli restoraattoreita, jotka sopivat lähinnä kuntoutuskäyttöön. Ennen kuntopyörämallien vertailua kannattaa miettiä, onko tavallinen kuntopyörä paras vaihtoehto vai onko syytä harkita spinningpyörää, joka on tutustumisen arvoinen laite kovaa treenaavalle aktiiviliikkujalle. Ikäihmisille ja liikuntarajoitteisille suosittelemme tutustumista nojapyöriin eli rekumbentteihin. 

Sopivan kuntopyörän valintaan vaikuttavat useat eri tekijät: Oleellisinta on miettiä, millaisia ominaisuuksia tarvitsee ja kuinka aktiivisesti aikoo harjoitella. Myös käyttäjän koko vaikuttaa kuntopyörän valintaan. On selvää, että jämäkkää runkoa, monipuolisia ohjelmistoja ja sulavaa vastuksensäätöä toivova ei voi hankkia edullisinta halpamallia, mutta toisaalta myöskään omaan käyttötarpeeseen nähden turhista ominaisuuksista ei kannata maksaa.

Mitä ominaisuuksia hyvässä kuntopyörässä tulisi olla?

Runko ja säätömahdollisuudet

Rungon paino ja rakenne vaikuttavat siihen, kuinka jämäkkä ja tukeva kuntopyörä on käytössä. Myös käyttäjän oma paino kannattaa huomioida kuntopyörää hankkiessa.  Tavoitteena tietenkin olisi, että kuntopyörää polkiessa vain poljin liikkuisi ja muuten laite pysyisi tukevasti paikallaan. Halvimmissa kuntopyörissä runko on usein tehty heppoisemmista materiaaleista, kun taas kalliimmissa malleissa runko on tukevampi ja tällöin myös itse laite painaa usein enemmän. Myös sekä satulan että käsikahvojen säätömahdollisuuksiin kannattaa kiinnittää huomiota. Varsinkin pienikokoisen käyttäjän kannattaa varmistaa, että satulan saa säädettyä korkeussuunnassa tarpeeksi alas ja etäisyys tankoon nähden on myös säädettävissä.

Poljintuntuma ja vauhtipyörän massa

Vauhtipyörän massa vaikuttaa liikkeen jatkuvuuteen ja tasaisuuteen: mitä painavampi vauhtipyörä, sitä tasaisempi poljintuntuma pyörässä on. Vauhtipyörän massaa ei kuitenkaan kannata tuijottaa liikaa; kevyemmälläkin vauhtipyörällä voi saada tasaisen poljintuntuman, jos pyörä on suunniteltu hyvin.

Minkälaisia vastustyyppejä kuntopyörissä on?

Manuaalinen kestomagneettivastus toimii siten, että magneettikaari liikkuu vastusta säädettäessä kauemmaksi tai lähemmäksi vauhtipyörää. Magneettikaaren etäisyys vauhtipyörästä vaikuttaa siis siihen, kuinka paljon magneetti vastustaa vauhtipyörän liikettä, eli kuinka raskas vastus on. Edullisimmista kuntopyöristä löytyy usein manuaalisäätöinen vastus, jossa säätönupista säädetään esim. 8-portaista kestomagneettivastusta. Tällainen vastuksensäätö sopii aloittelijoille ja hyvin yksinkertaista ja pelkistettyä kuntopyörää arvostaville kuntoilijoille. 

Servosäätöinen kestomagneettivastus on vastuksensäätö, jossa magneettikaari liikkuu servomoottorin avulla. Tällöin vastusta säädetään näyttöpaneelista, mikä on monille miellyttävämpi ja sujuvampi tapa vastuksensäätöön kuin manuaalinen säätönuppi. Servomoottori mahdollistaa myös erilaiset vastustasoa automaattisesti säätävät harjoitusohjelmat.

Sähkömagneettivastus on kaikista edistynein vastustyyppi. Näyttöpaneelista säädettävä sähkömagneettivastus mahdollistaa enemmän vastustasoja ja erittäin sulavan vastuksensäädön. Sähkömagneettivastuksella varustetulla kuntopyörällä pystyy mittaamaan suoritusta watteina hyvin tarkasti, jolloin myös luotettavammat kuntotestit ovat mahdollisia.

Ohjelmistot

Kuntopyöriin on saatavilla monenlaisia ohjelmia, ja usein ohjelmien määrä kasvaa hintaluokan mukana. Osa kokee motivoivaksi ohjelmoida omia treeniohjelmia tai käyttää valmiita ohjelmia, toiset taas eivät laske niille painoarvoa. Ohjelmat tuovat kuitenkin usein vaihtelua harjoitteluun ja myös helpottavat kehityksen seurantaa. Monipuolisten ohjelmistojen kanssa on tosin se vaara, että ne tekevät käyttöliittymästä monimutkaisen ja vaikeaselkoisen. Suosittelemmekin kuntopyörän valinnassa kiinnittämään huomiota pyörän helppokäyttöisyyteen ja selkeään näyttöpaneeliin. Joihinkin uusimpiin kuntopyörämalleihin on lisäksi tullut erilaisia karttaohjelmia, jotka tuovat vaihtelua ja mielekkyyttä kotioloissa harjoitteluun. Karttaohjelmien kohdalla on kuitenkin syytä varmistaa, näyttääkö ohjelma vain kivaa maisemareittiä vai onko se oikeasti yhteensopiva kuntopyörän käyttöliittymän kanssa, eli vaihtuuko esim. vastustaso maaston mukaan.

Ergometri

Tasokkaammista kuntopyöristä löytyy usein ergometri, joka mittaa tehoa watteina. Tällöin kuntopyörällä on mahdollista tehdä esim. tarkkoja kuntotestejä. Ergometri toimii yleensä parhaiten sähkömagneettivastuksella varustetuissa kuntopyörissä.

Kuntopyörän ulkonäkö ja sijoittelu

Kuntopyörän ulkonäkö ja muotoilu ovat joillekin kuntoilijoille tärkeitä seikkoja. Toki kannattaa hankkia omaa silmää miellyttävä laite, jota haluaa pitää esillä vaikkapa olohuoneessa. Tällöin laitetta ei tarvitse piilottaa varaston perimmäiseen nurkkaan, jonne se todennäköisimmin unohtuisi. Laitteen sijoitteluun vaikuttaa myös se, kaipaako laite verkkovirtaa vai onko kyseessä manuaalisesti säädettävä malli, jossa näyttöpaneeli toimii pelkillä paristoilla. Servosäätöinen kestomagneettivastus ja sähkömagneettivastus tarvitsevat verkkovirtaa, jolloin laite on sijoitettava pistorasian läheisyyteen.

Takuu ja huolto

Tarpeeksi pitkä takuuaika antaa turvaa kuntopyörähankinnalle. Valmistajan takuu kattaa useimmiten valmistusvirheet, muttei koske käytössä normaalisti kuluvia osia. Useimmat merkit lupaavat kuntopyörille kotikäytössä 2 vuoden takuun. On myös joitakin poikkeuksia, kuten FitNord Cyclo 300, jossa on 3 vuoden takuu.