Vertailu: paras juoksumatto aktiiviselle juoksijalle – Juoksumaton valinta OSA 2.3

Aktiivinen juoksuharrastus on lisääntynyt Suomessa viime vuosina ja tämähän on kansanterveydellisesti ajateltuna upea ilmiö. Monet haluavat jatkaa juoksuharrastustaan läpi syksyn, talven ja kevään hankalalien keliolosuhteiden ja tämä luo kasvavaa kysyntää juoksumatoille. Aktiivisella juoksijalla tarkoitan tässä yhteydessä sitä, että juokseminen on säännöllistä ja tavoitteellista. Sitähän se on esimerkiksi silloin, jos osallistutaan maratonille, puolikkaalle, triathlonille tai kilpaillaan muissa juoksu- ja kestävyyslajeissa.

On hyvin ajankohtaista pohtia millainen juoksumatto aktiivisen juoksijan tulisi valita kotikäyttöön. Suosittelen lukemaan myös aikaisemmat artikkelimme juoksumaton valintaan liittyen perehtyäksesi aiheeseen laajemmin. Nyt otetaan esille muutama keskeinen seikka osittain aikaisemmin esille tulleiden lisäksi.

Ensinnäkin vetomoottorin tulee olla teholtaan riittävä. Vetomoottorin tehon vaikutus juoksumaton käyttöikään on tullut esille jo aiemminkin, mutta säännöllisellä harrastamisella tämän merkitys korostuu, kun käyttötunteja tulee enemmän. Hevosvoimia tulisi olla mielellään vähintään 2,5 ja vetomoottorilla täytyy tietysti olla asianmukainen tuuletus.

Toinen seikka, joka jää usein vähälle huomiolle ja vaikuttaa juoksumaton matto-osan vaihtoväliin on matto-osan paksuus. Sama koskee juoksualustan paksuutta. Ohuempi matto-osa ja alusta kuluvat nopeammin kuin paksumpi. Paksumpi matto-osa taas vaatii vetomoottorilta enemmän, joten edullisimpiin juoksumattoihin ei voi kovin paksua mattoa laittaa, koska muuten se kuluttaa vetomoottorin ennen aikojaan.

Kolmantena kiinnittäisin huomiota rakenteeseen, joka on juoksumaton tärkeimpiä ominaisuuksia. Yksi osa rakennetta on juoksualustan vaimennus. Joissakin halvemmissa juoksumatoissa vaimennus on toteutettu niin, että vaimennus mahdollistaa juoksualustan liikkumisen ja kallistumisen myös sivuttaissuunnassa, mikä tekee juoksemisesta epävakaata. Käytännössä tällainen hutera vaimennus voi olla toteutettu käyttäen pelkkiä kumianturoita alustan alla ilman mitään kiinteää ohjausta. Olen kuullut iskunvaimennuksessa käytettävän myös ilmatyynyjä ja ainakin itselleni tästä herää kysymyksiä liikkeen ohjautuvuuden ja vakauden suhteen. Tunturin ja Bremsheyn juoksumatoissa vaimennus on ohjattu pysty- ja pitkittäissuuntaisesti eli juoksutuntuma on vakaa ja vie askellusta eteenpäin.

bremshey-rn5-juoksumatto-iskunvaimennus

Kuva on Bremshey RN5 -juoksumaton iskunvaimentimesta. Tunturi ja Bremshey -juoksumattojen iskunvaimennus eliminoi juoksualustan sivuttaisliikkeen.

Mitä tulee niihin suositeltaviin laitteisiin, niin Tunturin myydyimpiä juoksumattoja ovat vuosien ajan olleet T50 ja T40 -juoksumatot. Ne ovat erinomaisia juoksumattoja, eikä T50 turhaan voittanut Juoksija-lehden testiä syksyllä 2011. Tunturi T50 onkin ollut viime vuosina kestosuosikki alan harrastajien joukossa. Sitä voi aina suositella aktiiviselle juoksijalle – se on varma valinta.

Bremshey-tuotesarja tarjoaa kuitenkin mielenkiintoisen mahdollisuuden. Saman Tunturi-organisaation sisältä on mahdollista saada juoksumattoja, joissa on samat keskeiset ominaisuudet ja huollettavuus merkittävästi Tunturi-brändiä edullisemmalla hinnalla.

Bremsheyn RN-sarjassa voit helposti huomata, että keskeisimmät ominaisuudet kuten vetomoottorin teho ja maton paksuus kasvavat hintaluokan mukana. Lisäksi RN5 ja RN7 -juoksumatoissa juostaan hieman suuremmalla juoksualustalla, kuin RN2 ja RN3 -juoksumatoissa. Toisin sanoen suuremman RN-kirjaimen jälkeen olevan numeron myötä tärkeimmät ominaisuudet paranevat. Toisaalta koko tuotesarjassa on ajateltu vetomoottorin kestävyyttä huolehtimalla siitä, että matto ja juoksualustan leveys ovat vetomoottorin tehoon nähden sopivasti mitoitetut.

Edellä mainituilla perusteilla 2,75 hv:n vetomoottorilla varustettu Bremshey RN5 on mielestäni erittäin suositeltava juoksumatto aktiiviharrastajalle. Jos ohjelmistoja tai maksimivauhtia kaipaa hieman enemmän, niin siinä tapauksessa Bremshey RN7 on hyvä vaihtoehto Tunturin T50:lle. Molemmissa on 3 hv:n vetomoottorit ja muutenkin keskeisimmät ominaisuudet lähellä toisiaan. RN7:ssa ei ole ortopedista mattoa kuten T50:ssä, mutta tämä voi kovalla käytöllä olla jopa hyvä asia maton kulumisen ja vetomoottorin rasittumisen kannalta. T50 tarjoaa monipuolisemmat ohjelmat ja on hieman hintavampi kuin RN7.

Monesti urheilijalla rahat ovat tiukassa, joten en sulkisi pois myöskään RN3-juoksumattoa. Siinä on jo ohjelmien puolesta kaikki tarvittava tavoitteelliseen harjoitteluun sykeohjelmaa myöten. Vetomoottori 2,5 hv tehollaan on vahvaa tasoa ja yhdistettynä aika ohueen (1,6 mm) mattoon järkevä ratkaisu. Kun kilometrejä rullataan ihan tosissaan, niin tietysti matto-osaa voi joutua vaihtamaan ja juoksualustaa ensin kääntämään ja sitten vaihtamaan hieman RN5 tai RN7:aa aiemmin. Mutta joka tapauksessa jo hinnaltaan varsin edullinen Bremshey RN3 tarjoaa hyvät ja huolettomat juoksemisen talviharjoitteluolosuhteet pitkäksi aikaa!

Mielestäni ehkä monella tapaa tärkeimmät ominaisuudet ja hinta kohtaavat parhaiten Bremshey RN5 -juoksumatossa. Toisin sanottuna sen ominaisuudet riittävät erittäin hyvin suurimmalle osalle juoksijoista ja hinta on siihen nähden hyvin alhainen. Jätän sinun itsesi arvioitavaksi onko RN3, RN5, RN7 vai T50 sinulle se paras juoksumatto vaatimustasosi ja budjettisi huomioiden. Laitetaan lopuksi alle vielä ties monenteenko kertaan Bremshey RN5 -juoksumaton testivideo ja odotellaan josko saisimme samanlaisen aikaiseksi myös RN3-juoksumaton osalta…

Julkaistu kategoriassa FitNord-juoksumatot, Gymstick juoksumatot, Juoksumaton valinta, Juoksumatot, Kuntolaite-testit, Tunturi juoksumatot avainsanoilla , , kirjoittanut .
Matias Kukkonen

Matias Kukkonen

Matias on Kuntokaupan yksi kolmesta perustajajäsenestä ja nykyisellään luotsaa Kuntokauppaa yrittäjänä ja toimitusjohtajana. Matiaksen oma urheilutausta pitää sisällään monenlaista harrastelua ja lyhyen jakson kilpaurheilua. Kilpaurheilu alkoi 23 vuotiaana, kun mies löysi tiensä pikajuoksuharjoituksiin syksyllä 2003 ja alitti ensimmäisenä kilpailukautenaan kesällä 2004 maagisen 11 sekunnin rajan ajalla 10,98. Tästä kehitys jatkui SM-tasolla siten, että kesä 2005 toi Kalevan Kisoissa M 100 m välieräpaikan. Kesällä 2006 Kalevan Kisat pidettiin Matiaksen silloisessa kotikaupungissa Jyväskylässä, jossa mies ylsi silloiseen tavoitteeseensa: miesten 100 m finaaliin. Seitsemäs sija Kalevan Kisoissa kolmantena kilpailukautena jäi lopulta viimeiseksi esiintymiseksi SM-kilpailuissa. Kesän 2006 viimeinen kilpailu Lahden Eliittikisoissa toi vielä uuden ennätyksen 10,71 hienoiseen (-0,8) vastatuuleen, mutta seuraavalla harjoituskaudella alkaneet loukkaantumiset päättivät lyhyen pikajuoksu-uran kolmeen kilpailukauteen. Nykyään Matias pitää huolta kunnostaan monenlaisten urheiluharrastusten parissa, jakaa näkemyksiään treenaamisesta ja kehittää Kuntokauppaa auttaakseen sinuakin eteenpäin kohti tavotteitasi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *