Kuntopyörän valintaopas

Oletko hankkimassa kuntopyörää? Ennen kuntopyörien vertailua kannattaa miettiä, onko tavallinen kuntopyörä paras vaihtoehto vai onko syytä harkita spinningpyörää, joka on tutustumisen arvoinen laite kovaa treenaavalle aktiiviliikkujalle. Ikäihmisille ja liikuntarajoitteisille suosittelemme tutustumista tavallisten pystypyörien sijasta nojapyöriin eli rekumbentteihin. Perinteinen kuntopyörä/ pystypyörä on toki hyvä vaihtoehto suurimmalle osalle kotikuntoilijoista.


Sopivan kuntopyörän valintaan vaikuttavat useat eri tekijät. Monilla huomio kiinnittyy ensimmäisenä hintaluokkaan, mutta järkevämpää olisi miettiä ensin, millaisia ominaisuuksia tarvitsee ja kuinka aktiivisesti aikoo harjoitella. Myös käyttäjän koko vaikuttaa kuntopyörän valintaan. On selvää, että jämäkkää runkoa, monipuolisia ohjelmistoja ja sulavaa vastuksensäätöä toivova ei voi hankkia edullisinta halpamallia, mutta toisaalta myöskään omaan käyttötarpeeseen nähden turhista ominaisuuksista ei kannata maksaa ylimääräistä.  Seuraavaksi käydään läpi muutamia oleellisia kuntopyörän valintaan vaikuttavia tekijöitä:

Runko ja säätömahdollisuudet

Rungon paino ja rakenne vaikuttavat siihen, kuinka jämäkkä ja tukeva kuntopyörä on käytössä. Myös käyttäjän oma paino kannattaa huomioida kuntopyörää hankkiessa.  Tavoitteena tietenkin olisi, että kuntopyörää polkiessa vain poljin liikkuisi ja muuten laite pysyisi tukevasti paikallaan. Halvimmissa kuntopyörissä runko on usein tehty heppoisemmista materiaaleista, kun taas kalliimmissa malleissa runko on tukevampi ja tällöin myös itse laite painaa usein enemmän.

Myös sekä satulan että käsikahvojen säätömahdollisuuksiin kannattaa kiinnittää huomiota. Varsinkin pienikokoisen käyttäjän kannattaa varmistaa, että satulan saa säädettyä korkeussuunnassa tarpeeksi alas ja etäisyys tankoon nähden on myös säädettävissä. Erityisen pitkän käyttäjän on luonnollisesti varmistettava, että satulan saa tarpeeksi korkealle ja taakse, jotta pyörällä mahtuu polkemaan.

Poljintuntuma ja vauhtipyörän massa

Vauhtipyörän massa vaikuttaa liikkeen jatkuvuuteen ja tasaisuuteen: mitä painavampi vauhtipyörä, sitä tasaisempi poljintuntuma pyörässä on. Vauhtipyörän massaa ei kuitenkaan kannata tuijottaa liikaa; kevyemmälläkin vauhtipyörällä voi saada tasaisen poljintuntuman, jos pyörä on suunniteltu hyvin, kuten olemme havainneet esim. FitNord Cyclo 300 -kuntopyörän kohdalla.

Vastustyypit

  1. Kestomagneettivastus

Kestomagneettivastus toimii siten, että magneettikaari liikkuu vastusta säädettäessä kauemmaksi tai lähemmäksi vauhtipyörää. Magneettikaaren etäisyys vauhtipyörästä vaikuttaa siis siihen, kuinka paljon magneetti vastustaa vauhtipyörän liikettä, eli kuinka raskas vastus on.

Manuaalinen/käsisäätöinen kestomagneettivastus
Edullisimmista kuntopyöristä löytyy usein manuaalisäätöinen vastus, jossa säätönupista säädetään esim. 8-portaista kestomagneettivastusta. Tällainen vastuksensäätö sopii aloittelijoille ja hyvin yksinkertaista ja pelkistettyä kuntopyörää arvostaville kuntoilijoille. Manuaalinen kestomagneettivastus löytyy yleensä kaikkein edullisimmista kuntopyöristä, kuten Tunturi Competence F20:stä.

Servosäätöinen kestomagneettivastus
Monissa kuntopyörissä vastuksensäätö tapahtuu magneettikaarta liikuttavan servomoottorin avulla. Tällöin vastusta säädetään näyttöpaneelista, mikä on monille miellyttävämpi ja sujuvampi tapa vastuksensäätöön kuin manuaalinen säätönuppi. Servomoottori mahdollistaa myös erilaiset vastustasoa automaattisesti säätävät harjoitusohjelmat.

Servosäätöinen kestomagneettivastus on keskihintaisten kuntopyörien yleisin vastustyyppi, jollainen löytyy mm. Tunturi Competence F40 ja FitNord Cyclo 300 -kuntopyöristä.

  1. Sähkömagneettivastus

Sähkömagneetilla toteutettu vastus on kaikista edistynein vastustyyppi. Näyttöpaneelista säädettävä sähkömagneettivastus mahdollistaa enemmän vastustasoja ja erittäin sulavan vastuksensäädön. Sähkömagneettivastuksella varustetulla kuntopyörällä pystyy mittaamaan suoritusta watteina hyvin tarkasti, jolloin myös luotettavammat kuntotestit ovat mahdollisia. Sähkömagneettivastuksen eduista pääsee nauttimaan usein vasta kalliimman hintaluokan kuntopyörissä, kuten Tunturi Endurance E80:ssä.

Ohjelmistot ja näyttöpaneeli

Kuntopyöriin on saatavilla monenlaisia ohjelmia, ja usein ohjelmien määrä kasvaa hintaluokan mukana. Osa kokee motivoivaksi ohjelmoida omia treeniohjelmia tai käyttää valmiita ohjelmia, toiset taas eivät laske niille painoarvoa. Ohjelmat tuovat kuitenkin usein vaihtelua harjoitteluun ja myös helpottavat kehityksen seurantaa. Monipuolisten ohjelmistojen kanssa on tosin se vaara, että ne tekevät käyttöliittymästä monimutkaisen ja vaikeaselkoisen. Suosittelemmekin kuntopyörän valinnassa kiinnittämään huomiota pyörän helppokäyttöisyyteen ja selkeään näyttöpaneelin.

FitNord Cyclo 300:n näyttöpaneeli on erittäin helppokäyttöinen ja selkeä.

Joihinkin uusimpiin kuntopyörämalleihin on lisäksi tullut erilaisia karttaohjelmia, jotka toimiessaan tuovat vaihtelua ja mielekkyyttä kotioloissa harjoitteluun. Karttaohjelmien kohdalla on kuitenkin syytä varmistaa, näyttääkö ohjelma vain kivaa maisemareittiä vai onko se oikeasti yhteensopiva kuntopyörän käyttöliittymän kanssa, eli vaihtuuko esim. vastustaso maaston mukaan. Esim. Tunturin kuntopyöristä vasta kalliimman hintaluokan Endurance E80-pyörän ohjelmisto on yhteensopiva karttaohjelmien kanssa.

Visuaalisuus ja sijoittelu

Kuntopyörän ulkonäkö ja muotoilu ovat joillekin kuntoilijoille tärkeitä seikkoja. Toki kannattaa hankkia omaa silmää miellyttävä laite, jota haluaa pitää esillä vaikkapa olohuoneessa. Tällöin laitetta ei tarvitse piilottaa varaston perimmäiseen nurkkaan, jonne se todennäköisimmin unohtuisi. Ulkonäöltään esim. Tunturin kuntopyörät ovat hyvin perinteisen kotikuntopyörän näköisiä, kun taas esim. FitNord Cyclo 300 edustaa hieman sporttisempaa muotoilua, kuten alla olevasta kuvasta näkyy.

Laitteen sijoitteluun vaikuttaa myös se, kaipaako laite verkkovirtaa vai onko kyseessä manuaalisesti säädettävä malli, jossa näyttöpaneeli toimii pelkillä paristoilla. Servosäätöinen kestomagneettivastus ja sähkömagneettivastus tarvitsevat verkkovirtaa, jolloin laite on sijoitettava pistorasian läheisyyteen.

Takuu

Useimmiten kuntopyörille luvataan kotikäytössä 2 vuoden takuu. FitNord Cyclo 300 erottuu tässä suhteessa joukosta erityisen pitkällä 3 vuoden takuulla. Kotikäyttöön tarkoitetuille kuntopyörille ei yleensä luvata minkäänlaista takuuta yhteisökäytössä, kuten vaikkapa taloyhtiön tai työpaikan salilla.

Lähde: Kuntokauppa.fi/kuntopyörät

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *